Skip to content
ACTPRO
  • Etusivu
  • ACTPRO Palvelut
    • Ihmislähtöinen muutosjohtaminen
    • Leader – valmennukset johdolle ja esihenkilöille
    • Itsensä johtaminen ja oma hyvinvointi
    • Palautuminen, stressinhallinta ja mielen hyvinvointi
    • Yhteistyö, yhteisöllisyys ja toimiva vuorovaikutus sekä psykologinen turvallisuus
    • Viisaat työskentelytavat ja ajankäytön hallinta
    • Itsereflektoinnin taito ja työkalut
    • Kestävän ja sujuvan hybridityön taidot – valmennukset ja koulutukset
    • Liikunta ja ravitsemus voimavarana
    • ACTPRO Yksilövalmennus
    • ACTPRO TE3 Toimiva keho -valmennuspaketti ja TE3 liikeanalyysi
  • Firstbeat Life
    • Firstbeat Life
    • Firstbeat Life -valmennus
    • Osta Firstbeat Life tai jatkoaikaa palveluun verkosta
    • Firstbeat Life™ työhyvinvointiin ja työkykyjohtamiseen
    • Firstbeat Life tuki ja ohjeet
  • Yritys ja valmennusmetodit
    • Yritys ja valmennusmetodit
    • Ajankohtaista
    • Blogi & podcast
    • Tietosuojaseloste
    • ACTPRO Firstbeat Life Services – Privacy Policy
    • Evästekäytännöt
  • Ota yhteyttä
  • OSTA VERKOSTA
    • ACTPRO Holvi -verkkokauppa
    • Maksaminen Edenredillä
    • Maksaminen ePassilla
    • Maksaminen Smartumilla

Ota yhteyttä

Autamme sopivan palvelun löytymisessä!

Viimeisimmät artikkelit

  • Ihmisyys on piilossa tavallisuuden takana – ACTPRO blogi
  • Esihenkilö kuormittuneen tiimin johtajana – ACTPRO blogi
  • Aitous uusiutumisen voimavarana – ACTPRO blogi
  • Aikuisuus ja rationaalisuus eivät suojaa haavoittuvuudelta – ACTPRO blogi
  • Mitä jos aina ei ole uusiutuva? – ACTPRO blogi
  • Pitäisikö suorituksen lisäksi johtaa myös ajattelua? – ACTPRO blogi
  • Stressi pudottaa pohjan itseohjautuvuudelta – ACTPRO blogi
  • Nopeus ei ole työelämän itseisarvo – ACTPRO blogi
  • Suorittava työyhteisö kadottaa työn merkityksellisyyden – ACTPRO blogi
  • Tylsistyminen on katoava taito – ACTPRO blogi
ACTPRO blogi

Nopeus ei ole työelämän itseisarvo – ACTPRO blogi

Nopeus ei ole työelämän itseisarvo

Kehittyminen ja uusiutuminen edellyttää pohdiskelua. Pohdiskelu tarkoittaa asioiden tarkastelua eri näkökulmista. Se on myös asiaan liittyvää perehtymistä ja harkintaa. Pohdiskelu on ajattelemista ja se on taito, jota ei toivoisi kadotettavan.

Pohdiskelu ei ole nopeaa. Se vaatii aikaa ja rauhoittumista. Molemmat asioita, jotka eivät tänä päivänä ole työelämässä itsestään selvyyksiä – aika ja rauhoittuminen.

”Se mitä työelämässä arvostamme nopeutena, on enemmänkin opittua hätäisyyttä.”

Yksi stressinhallinnan keskeisistä asioista on se, että nopeudesta on tullut (työ)elämässä itseisarvo. Itseisarvo on asia, joka on arvo itsessään ja sitä kannattaa tavoitella sen itsensä vuoksi. Tätä en toivoisi nopeuden olevan.

Se mitä työelämässä arvostamme nopeutena, on usein enemmänkin opittua hätäisyyttä, kiirettä. Nopea reaktio on tärkeämpää kuin se, että asia olisi pohdittu ja hyvin perusteltu. Hätäisyys johtaa siihen, että asioita hoidetaan usein vanhan kaavan mukaan tutuilla argumenteilla ja uusiin näkökulmiin tai tietoon ei riittävästi kiinnitetä huomiota. Hätäisyys syö uusiutumista.

Olemme oppineet hätäisiksi, koska hoidettavia asioita on niin paljon. Hallinnan tunteen ylläpitämiseksi tehtäviä pitää suorittaa nopeasti pois. Asiat pitää saada eteenpäin omalta pöydältä, jotta ne eivät kasaudu itselle tai toisille. Kuinka usein sanommekaan toisillemme, että ”Hei käydään tää nyt nopeasti läpi” tai ”Tehdään tää nyt nopeasti pois alta”. Jos kaikki asiat esimerkiksi palaverin agendalla ovat ”nopeasti läpikäytäviä”, niin mikä on sitten se tärkeä asia, jolle tällä nopeudella jätetään aikaa? Löytyykö vielä asioita, joiden kohdalla sanomme, että pohditaan tätä hetki rauhassa? Se, että jonkin asian toteuttaminen kestää pitkään ei useinkaan johdu siitä, että sitä tehtäisiin rauhassa. Se johtuu siitä, että asia ei kaiken muun kiireen keskellä vain etene.

Hätäisyyden kulttuuria ruokkii myös se, että nopeutta pidetään usein hyveenä. Sitä arvostetaan ja se rinnastetaan helposti älykkyyteen. Odotamme nopeutta ajatella, puhua ja toimia. Synnynnäiseltä temperamentiltamme emme kaikki kuitenkaan ole nopeita vaan oma tempo voi olla enemmänkin verkkainen. Tämä ei kuitenkaan kerro yhtään mitään henkilön älykkyydestä tai aloitekyvystä. Rauhallinen toiminta voi usein olla myös tehokkaampaa kuin hätäinen nopeus.

”Jotta hätäisyyden kulttuuri ei tukahduta uusiutumista, tarvitsemme vahvoja itseohjautuvuuden taitoja”.

Nopeudesta on turha siirtyä asian toiseen ääripäähän eli hitauteen. Sanomattakin on selvää, että asioiden pitää sujua ja päätöksiä ei voida leipoa. Jotkut asiat vain vaativat nopeaa reagointia. Jotta hätäisyyden kulttuuri ei tukahduta uusiutumista, tarvitsemme yhteisen toiminnan kehittämisen lisäksi vahvoja itseohjautuvuuden taitoja. Taitoja määritellä prioriteetteja ja oman ajan käyttöä. Taitoa tunnistaa ne asiat, jotka vaativat pohtimista ja erityisesti rohkeutta ottaa se pohdintaan vaadittava aika.

”Nopeus ei ole työelämän itseisarvo”

Ehkä myös tämän nopealiikkeisen elämän aikana meidän olisi hyvä yhdessä tunnistaa ne mielekkään ja tehokkaan työelämän taidot, jotka uhkaavat jäädä nopeuden jalkoihin. Miltä kuulostaisi idea siitä, että vaikka oman tiimisi kanssa miettisitte, mitä teette sen eteen, jotta ylläpidätte ja kehitätte taitoa ajatella? Tietäminen ja taito ajatella ovat eri asioita. Molemmat tukevat toisiaan ja niiden yhteispelillä uusiudumme.

ACTPRO Hanna-Maria Rask, psykologi

Katso tästä linkistä esimerkkejä koulutus- ja luentotarjonnastamme.

Tutustu myös MieliTeko Podcastiin, joka konkretisoi mielen hyvinvointia tarjoamalla näkökulmia ja harjoituksia oman itsensä kehittämiseen. Sisältöjen painopisteet ovat työikäisissä ihmisissä ja työelämässä.

ACTPRO blogi

Suorittava työyhteisö kadottaa työn merkityksellisyyden – ACTPRO blogi

Suorittava työyhteisö kadottaa työn merkityksellisyyden – ACTPRO blogi

Suorittaminen on selviytymiskeino. Sen tarkoituksena on lisätä hallinnan tunnetta. Suorittamisen tarve voi olla lapsuudessa opittu malli tai sen tarkoituksena on saada hyväksyntää – joko omaa tai muiden. Suorittajaksi voidaan myös ajautua vähän huomaamattakin tilanteen mukana.

Kun tekemistä on aivan liian paljon ja vaatimustaso korkealla, hallitaan tilannetta suorittamalla. Mielekäskin työ alkaa helposti tuntua puuduttavalta, kun tehtäviin ei ole aikaa keskittyä ja hoitaa niitä kunnolla. Asioita vain hoidetaan pois olematta henkisesti läsnä ja sulkemalla omat tuntemukset tietoisesta mielestä. Selviytymisestä tulee työn tavoite ja palkinto.

Hyvinvoinnin näkökulmasta suorittajan haasteena on se, että keho ja mieli ovat koko ajan hälytystilassa. Suorittajaa uhkaa uupuminen.

”Kun päivästä selviytymisestä tulee tärkeämpää kuin päämäärä, on merkityksellisyys vaihtunut suorittamiseen.”

Suorittamisesta puhutaan usein yksilötason ongelmana, mutta myös työyhteisö voi ajautua suorittajaksi tai ainakin tukea suorittamisen kulttuuria. Esimerkiksi innokas tekemisen meininki voi muuttua suorittamiseksi, jos pöydällä on paljon tehtäviä ja asioiden priorisointi on epäselvää. Voitontahto voi yllättäen kääntyä vahvuudesta heikkoudeksi, jos se ei mahdollista vauhdin hetkellistä hidastamista. Itseohjautuvuus voi johtaa liialliseen tai vääränlaiseen tekemiseen, jos siihen liittyvät taidot eivät ole ominaisia ja niitä ei ole opeteltu.

”Kun työstä katoaa ilo ja päivästä selviytymisestä tulee tärkeämpää kuin päämäärä, on työn merkityksellisyys vaihtunut suorittamiseen.”

Suorittava työyhteisö ei pysähdy miettimään, mikä työstä ja yhdessä tekemisestä tekee merkityksellistä. Työtä ohjaa enemmän määrä kuin laatu. Suorittava työyhteisö ei tunnista, että arjen toimintatavat ohjaavat kohti oravanpyörää ja poispäin luovuutta sekä uusiutumista tukevasta ilmapiiristä. Nopeudesta tulee itseisarvo ja ajan mittaan se muuttuu hätäisyydeksi. On niin kiire. Tää on saatava nyt nopeesti.

Suorittava työyhteisö sulkee korvansa ja silmänsä väsymisen merkeille. Niitä ei tunnisteta tai niihin ei reagoida. Suorittava työyhteisö ei anna arvoa inhimillisille tarpeille kuten yhteenkuuluvuuden tunteelle ja käytä aikaa tämän vaalimiseen. Suorittava työyhteisö ei kehity – se tekee rutiininomaista työtä.

”Johtamisen ja esihenkilötyön tämän päivän haasteita on vaalia työyhteisössä levollisuuden ja hallinnan tunnetta tukemassa tuloksellisuutta.”

Suorittamiseen on helppo ajautua niin yksilönä kuin yhteisönä. Tiettyyn hetkeen tarkoitettu selviytymiskeino jääkin pysyväksi tavaksi toimia. Johtamisen ja esimiestyön tämän päivän haasteita onkin vaalia levollisuuden ja hallinnan tunnetta työyhteisössä tukemassa tuloksellisuutta.

”Suorittava työyhteisö kadottaa työn merkityksellisyyden.”

Työyhteisö tarvitsee kiireestä huolimatta ja juuri sen takia hetkiä, jolloin aika ajoin yhdessä kirkastetaan päämäärää ja annetaan tekemiselle merkityksellisyys yhä uudestaan. Yhtä lailla on tärkeää yhdessä ja erikseen tehdä siivoustyötä eli tarkistaa, mikä tekeminen on tärkeintä ja mikä siivotaan pois tai jätetään vähemmälle. Myös ajan käyttäminen ajatusten ja tunteiden tuulettamiseen on tärkeää, jotta tavoitteiden sijaan toimintaa ei ala pinnan alla ohjata muut tekijät. Työn tuloksellisuus sekä levollisuuden ja hallinnan tunne luodaan asettamalla rajat. Jokaisen omien rajojen asettamista tukee se, että myös yhteisö piirtää selkeät rajat. Rajat eivät kahlitse vaan ne vapauttavat tekemään oikeita asioita, ja sitä kautta tukevat tunnetta työn merkityksellisyydestä

ACTPRO Hanna-Maria Rask, psykologi

Katso tästä linkistä esimerkkejä koulutus- ja luentotarjonnastamme.

Tutustu myös MieliTeko Podcastiin, joka konkretisoi mielen hyvinvointia tarjoamalla näkökulmia ja harjoituksia oman itsensä kehittämiseen. Sisältöjen painopisteet ovat työikäisissä ihmisissä ja työelämässä.

ACTPRO blogi

Stressinhallinnasta palautumista – suvantovaiheet loppuivat työstä – ACTPRO blogi

Stressinhallinnasta tuli palautumista – suvantovaiheet loppuivat työstä – ACTPRO blogi

Noin parikymmentä vuotta sitten pidin ensimmäiset luentoni stressinhallinnasta. Sisällöt olivat varsin perusasioita siitä, mitä stressi on ja mistä uupumuksen tunnistaa. Keskeinen viesti tuolloin oli, että ihminen kestää kovaakin stressiä, kunhan välillä tulee suvantovaiheita. Ja suvantovaiheita tuli. Enää ei tule.

Valmistelin uutta koulutusta liittyen stressiin sekä palautumiseen ja siinä yhteydessä mietin, että asiakkaat pyytävät tänä päivänä enemmän luentoja palautumisesta kuin stressinhallinnasta. Jäin pohtimaan, oliko tässä kyseessä vain modernimpi ja trendikkäämpi tapa puhua samasta asiasta vai kätkeytykö tuon asian taakse jotain muutakin – onko tapa hallita stressiä jotenkin muuttunut vuosien varrella.

”Työelämän suvantovaiheista on jokainen vastuussa itse.”

Ajatukseni kiteytyivät suvantovaiheiden ympärille. Tänä päivänä muutos seuraa muutosta ja uusi projekti alkaa ennen kuin toinen on päättynytkään. Olemme nopeita ja ketteriä. Suvantovaiheita ei juurikaan tule – niistä on tänä päivänä jokainen vastuussa itse.

Joka päivä joudumme tekemään valintoja, mihin palaveriin osallistun, mihin projektiin annan 70% ja mihin 100%, mitä asioita siirrän ja mitä jätän tekemättä. Näitä samoja aikaan ja energiaan liittyviä valintoja joudumme tekemään myös vapaa-ajallamme.

”Haastavaa tämän päivän stressinhallinnassa on päättää, mikä riittää”.

Tämän päivän stressinhallinnassa on aiempaa verrattuna vielä vahvemmin kyse siitä, kuinka tehdään mielekästä ja tuloksellista työtä melko lailla jatkuvassa vaativassa tilanteessa. Palautumisen ymmärtäminen ja siihen liittyvien taitojen hallinta on keskeistä.

Fysiologian näkökulmasta meillä on oltava taidot/keinot tunnistaa kehon ja mielen aktiivisuustaso. Lisäksi meidän täytyy osata tulkita näitä kehon sekä mielen viestejä ja reagoida niihin oikealla tavalla. Psykologian näkökulmasta meillä täytyy olla vahva itsetuntemus, jotta itsensä ja hyvinvointinsa johtaminen on mahdollista.

Vaativia taitoja. Lisäksi kun jokainen vastaa omista suvantovaiheista, on yksi suurimmista ratkaistavista haasteista päätös siitä, mikä on riittävää. Mikä riittää niin itselle kuin työnantajalle.

Omia rajoja ei voi kerran pystyttää ja uskoa, että ne pitävät loppuelämän. Maailma ympärillä muuttuu ja minä itse sekä rajani sen mukana. Näin ollen palautumisen perustana on kaikkien muiden taitojen ohella jatkuva vuoropuhelu itsensä kanssa.

”Stressinhallinnasta palautumista – suvantovaiheet loppuivat työstä.”

Yksi yksinkertaisempia tapoja tukea ihmisten palautumista on tarjota pysähtymisen hetkiä ja metodeja näille vuoropuheluille – itsensä reflektoinnille. Vastuunottoa omista suvantovaiheista tukee myös yhteinen arvopohjaa ja yrityskulttuuria luova keskustelu.

Pyöriteltyäni näitä ajatuksia muodostui luennosta, verkkokurssista ja podcastista koostuvan uuden koulutuksen yhteiseksi nimittäjäksi työotsikko ”Minä riitän”. 


ACTPRO Hanna-Maria Rask, psykologi

Katso tästä linkistä esimerkkejä koulutus- ja luentotarjonnastamme.

Tutustu myös MieliTeko Podcastiin, joka konkretisoi mielen hyvinvointia tarjoamalla näkökulmia ja harjoituksia oman itsensä kehittämiseen. Sisältöjen painopisteet ovat työikäisissä ihmisissä ja työelämässä.

Verkkopalvelumme käyttävät evästeitä. Hyväksyt evästeiden käytön, kun käytät sivua normaalisti tai kun suljet tämän tietokentän. Tutustu evästekäytänteisiimme tästä: Evästekäytäntö
©ACTPRO FINLAND
Theme by Colorlib Powered by WordPress
 

Ladataan kommentteja...