ACTPRO blogi

ACTPRO blogi – Aikuisuus ja rationaalisuus eivät suojaa haavoittuvuudelta

ACTPRO BLOGI – Aikuisuus ja rationaalisuus eivät suojaa haavoittuvuudelta

Työelämässä täytyy olla järkevä. Ja looginen. Ja asioille löytyy aina aikuisten oikea selitys.

Sanomattakin on selvää, että (työ)elämä on sujuvampaa, jos me käyttäydymme rationaalisesti ja osaamme taitavin sanakääntein selittää asiat ja tapahtumat niin itsellemme kuin toisille. Mutta mitä jos aikuisuus ja järkevyys eivät suojaakaan pahalta mieleltä?

”Ongelman voi selittää pois, mutta kipua ei”

Omassa vastaanottotyössäni aikanaan havaitsin, että erityisesti sanallisesti taitavat ja analyyttiset ihmiset kykenivät varsi taidokkaasti selittämään oman ongelmansa. He saivat siitä hyvin helposti loogisen kokonaisuuden kattavasti perustelluilla syy- ja seuraussuhteilla. Ainoaksi ongelmaksi jäi, että asiaan liittyvä kipu ei poistunut.

Tästä ongelmasta kiinnostuneena aloin etsiä keinoja ja metodeja, joiden avulla järkeistämiseen luottavat ihmiset löytäisivät toisenlaisen lähestymiskulman omaan itseensä. Päädyin syventämään osaamistani hypnoosin kautta. Terapeuttisen työn sijaan aloin soveltamaan oppimaani valmentavaan työskentelyyn ja työelämään sopivaan 3-4 kerran valmennuskokonaisuuteen, joka ongelman jäsentämisen lisäksi pohjautuu vahvasti kokemuksellisuuteen.

Työnimenä tästä uudesta toimintatavasta käytän nimitystä ”Hypnocoaching”. Lyhyesti kuvattuna tämä valmennustapa käytännössä tarkoittaa rentoutuneessa tilassa tehtäviä mielikuva- ja suggestioharjoituksia.

Asiakkaiden vastaanotto metodille on ollut avointa ja positiivisen uteliasta. Metodin toimivuus perustuu siihen, että asiakas antaa itselleen luvan kokea ja tuntea. Luvaksi riittää kiinnostus. Jokainen määrittää itse, kuinka vahvasti hellittää tietoisen ajattelun kontrollista.

”Kehollisesti tai mielikuvina koettu oivallus on usein vahvempi kuin pelkästään sanallinen ja järkeistetty pohdinta”

Omana sekä asiakkaiden huomiona tästä metodista voin sanoa, että kehollisesti tai mielikuvina koettu oivallus on usein selkeästi vahvempi kuin pelkästään sanallinen ja järkeistetty pohdinta. Siitä jää vahvempi jälki. Erityisen ilahduttavaa tämä on omiin voimavaroihin liittyvien oivallusten kohdalla. Metodi korostaa erityisesti uskoa muutoksen mahdollisuuteen sekä omiin voimavaroihin.

”Työelämässä asioiden lähestyminen pelkästään rationaalisella ja analyyttisellä tasolla aiheuttaa sen, että helposti menetämme yhden tärkeän ymmärryksen tason”

Työelämä perustuu vahvasti rationaaliseen ajatteluun, ja se on varmastikin suurelta osin hyvä näin. Kuitenkin voisi olla hyvä muistaa, että kaiken järkevyyden taustalla olemme myös kokevia ihmisiä. Aikuisuus ja asioiden järkeistäminen eivät suojaa meitä haavoittuvuudelta.

Myöskin se, että aina lähestymme asioita ja ongelmia pelkästään rationaalisella ja analyyttisellä tasolla, aiheuttaa sen, että helposti menetämme yhden ymmärryksen tason. Tason, joka kokemuksellisuudessaan voisi olla merkittävä tekijä esimerkiksi työn merkityksellisyyden tiedostamisessa.

Olemme erilaisia siinä, kuinka vahvasti lähestymme asioita analysoimalla tai kokemalla. Kumpikin ääripää hyötyy toisen lähestymistavan hyväksymisestä ja harjoittelusta. Ehkä yksinkertaisin keino työelämässä tuoda analyyttisen ajattelun rinnalle kokemuksellisuutta on nostaa kysymyksen ”Mitä ajatuksia tämä asia herättää?” rinnalle kysymys ”Mitä mielikuvia tämä asia herättää?”.

Hanna-Maria Rask, psykologi, ACTPRO

www.actpro.fi

Tutustu myös MieliTeko Podcastiin, joka konkretisoi mielen hyvinvointia tarjoamalla näkökulmia ja harjoituksia oman itsensä kehittämiseen. Sisältöjen painopisteet ovat työikäisissä ihmisissä ja työelämässä.

ACTPRO blogi

ACTPRO blogi – Mitä jos ei ole luova ja…

Mitä jos ei ole luova ja halua aina uusiutua?

Uusiutuminen on keskeinen teema tämän päivän työelämässä. Uusiutumisen ja innovaatioiden taustalla on aina luovuus. Luovuutta ja myöskin kriittistä ajattelua pidetään jo nykyisen ja erityisesti tulevan työelämän tärkeinä taitoina. Monen yrityksen viesti niin sisälle kuin ulospäin on olla uusiutuva ja ketterä. Se on monesti helpommin sanottu kuin tehty.

”Luovuus ja uusiutuminen työelämässä ei ole yksilösuoritus”

Uusiutuminen on varmastikin yritysten elinehto. Me emme kuitenkaan kaikki ole yksilöinä lähtökohtaisesti erityisen luovia tai innokkaita ja kyvykkäitä itsenäisesti uusiutumaan. Toisilla ihmisillä on luontaisesti vahvempi kyky erittelevään ajatteluun ja asioiden sekä tiedon uudenlaiseen yhdistämiseen. Toiset puolestaan loistavat taidolla konkretisoida ideoita tai toteuttaa asioita. Myös eri tehtävissä ja toimialoilla on erilaisia mahdollisuuksia olla luova ja uusiutuva. Kysymys kuuluukin, että miten uusiutumista voisi johtaa, jotta jokaisella olisi mahdollisuus täyttää odotukset ja kokea itsekin uusiutuminen voimavaraksi eikä taakaksi?

Lähtökohta uusiutumisen johtamiselle voisi olla se, että työelämässä tuottava luovuus on useimmiten ryhmän aikaansaamaa – hyvin harvoin se on yksilösuoritus. Luovat ideat voivat hyvinkin syntyä yksilöistä, mutta niiden konkretisointi ja varsinainen toteuttaminen innovaatioiksi on useimmiten ryhmätyötä.

”Uusiutumisen johtaminen edellyttää pintaraapaisua syvempää tietoa luovuudesta”

Lyhyesti ja karkeasti kuvattuna työelämässä tyypillinen kehittämiseen tähtäävä luova prosessi lähtee useimmiten käyntiin ongelman tunnistamisesta ja kiteyttämisestä. Tätä seuraa erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen ideointi edeten lopulliseen ehdotukseen. Tästä seuraava askel on ehdotuksen konkretisointi ja toteuttaminen varsinaiseksi tuotokseksi.
Jokaisessa prosessin vaiheessa tarvitaan erilaista osaamista, luovuutta sekä metodeja. Samoin jokainen prosessin vaihe on tutkitusti erilainen siitä, onko tuloksellista työskennellä ryhmässä vai yksilönä. Näin ollen voitaisiin ajatella, että uudistuminen on ryhmän tuottama prosessi, jossa jokaisella on mahdollisuus oikein johdettuna löytää mielekäs paikkansa. Jokaisen ei tarvitse olla yksilönä luova – me voimme olla sitä yhdessä.

Luovuuden johtaminen vaatii muutakin kuin perinteisten ideointimetodien tuntemuksen. Tuottavan innovatiivisuuden saavuttamiseksi ei pelkästään riitä, että välillä keskustellaan eri väriset hatut päässä tai perjantai iltapäivän iloksi järjestetään aivoriihi toimiston ulkopuolella. Uusiutumisen johtaminen edellyttää pintaraapaisua syvempää ja tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä luovuudesta ja innovatiivisuudesta.

”Luovuus ja uusiutuminen työelämässä on vahvasti johdettua”

Sana luovuus herättää herkästi sen mielikuvan, että vailla rajoja ja suuntaa heittäydymme luomaan jotain täysin uutta. Taiteessa varmasti juurikin näin ja työelämässäkin ehkä jossain määrin. Työelämän luovuudessa kuitenkin meistä suurimman osan kohdalla kyse on arjen uudistumisesta eli työn asteittaisesta kehittämisestä maailmaa mullistavien keksintöjen sijaan.
Luovuus arjen työn uudistumiselle vapautetaan asettamalla sille rajat. Luovuuden rajat löytyvät selkeistä tavoitteista, strategiasta ja arvoista. Kun näiden lisäksi jokaisella on mahdollisuus osallistua uudistamiseen omilla vahvuuksillaan, voisi ajatella, että luovuudesta syntyy kestävällä tavalla tuottavaa uudistumista. Ja siinä samassa kehitämme kenties yhteisönä taitoamme olla luovia ja ajatella kriittisesti.

Hanna-Maria Rask, psykologi, ACTPRO

www.actpro.fi

Tutustu myös MieliTeko Podcastiin, joka konkretisoi mielen hyvinvointia tarjoamalla näkökulmia ja harjoituksia oman itsensä kehittämiseen. Sisältöjen painopisteet ovat työikäisissä ihmisissä ja työelämässä.

ACTPRO blogi

ACTPRO blogi – Ajattelun johtaminen

Pitäisikö meidän suorituksen lisäksi johtaa myös ajattelua?

Suorituksen johtaminen on jokaisen esimiehen agendalla. Tulokset saavutetaan oikeanlaisilla tavoitteilla ja tavoitteet puolestaan laadultaan sekä määrältään riittävällä tekemisellä.

Suoritusta tarkastellaan usein sen lopputuleman eli tuloksen kautta. Aina emme muista kiinnittää huomiota siihen tapaan tehdä työtä, jolla tulos saavutettiin. Ja kuitenkin – pitkällä tähtäimellä mielekkään ja tuloksellisen työn näkökulmasta keskeistä on juuri se, toteutetaanko asiat kuormittavalla vai kestävällä tavalla.

Voisiko ajattelun johtaminen olla yksi tämän päivän työn kuormitusta säätelevä taito?

Arjessa ja erityisesti kiireessä teemme paljon asioita, jotka siinä hetkessä vaikuttavat varsin järkeviltä ja kiistattomilta. Tekemistä ohjaa tietynlaiset ajattelumallit, joista alla muutama esimerkki:

  • Nopeus – tee mieluummin itse, kun selität toiselle.
  • Ajanhallinta – älä suunnittele tai dokumentoi asioita – siihen menee aikaa.
  • Ristiriidat – lakaise maton alle, jotta tilanne ei juuri nyt räjähdä.
  • Käytösongelmat – kaikki ovat vain vähän kireitä ja ylilyöntejä nyt tapahtuu – ei niille mitään voi.
  • Viestintä – laita kaikille kaikki varmuudeksi. Jokainen osaa itse sieltä kaivaa olennaisen.
  • Kokousagenda – käy asiat läpi kokouksessa – ei kukaan nyt ehdi kuitenkaan valmistautua.
  • Kuppikunnat – hoida asiat sen mukaan, kenen kanssa ne sujuvat, ei vastuiden mukaan.
  • Kysyminen – älä häiritse, kun kaikilla muillakin on niin kiire.
  • Teknologia – ei nyt ole aikaa perehtyä vempaimiin. Vanhaan malliin menee sujuvammin.

Tarkemmin katsottuna – ja ajateltuna – nämä ajattelumallit vievät meitä kauaksi mielekkäästä ja tuloksellisesta työstä. Tällä ajattelulla kuormitamme itseämme ja muita.

Ajattelun johtaminen voisi olla tiimin yhteistä paradoksien etsimistä

Ihan yksinkertaisesti ajattelun johtaminen voisi tarkoittaa sitä, että ohjaamme yksilöitä ja tiimejä ennen kaikkea pysähtymään ja pohtimaan sitä, MITEN he ovat työtään tekemässä. Keskeinen kysymys kuuluu, että minkälainen ajattelumalli taustalla ohjaa tekemistä.

Ajattelumallit rakentuvat mm. meidän havainnoista, tiedoista, kokemuksista ja sisäisistä malleista. Niiden näkyväksi tekeminen voi auttaa myös kehittämään työkulttuuria. Joskus ajattelumallien juuret löytyvät aidoista epäkohdista, kun taas toisinaan taustalla on vuosienkin vanhoja uskomuksia, joita on myös syytä oikaista.

Vastuu työtä ohjaavasta ajattelusta ei ole yksin esimiehellä. Tänä itseohjautuvuuden aikakautena oman suorituksen ja ajattelun johtaminen on myös jokaisen omalla sekä tiimin yhteisellä agendalla. Mitä mieltä olisit ideasta, että joka viikko tehdään tiimin kanssa näkyväksi ja pohdittavaksi yksi harhaan johtava ajattelumalli? Yllä olevaa listaa voit käyttää esimerkkeinä. Parhaiten tämä työ toimii, jos tuosta tunnistetusta ajattelumallista rakennetaan uusi positiivinen versio työn tekemistä ohjaamaan. Vaikkapa näin:

  • Kysyminen – älä häiritse, kun kaikilla muillakin on niin kiire. > Esitä selkeä kysymys, jotta työn tekeminen ei hidastu tai vaikeudu sinulle ja niille, jotka odottavat työpanostasi.