ACTPRO blogi

ACTPRO blogi – Aikuisuus ja rationaalisuus eivät suojaa haavoittuvuudelta

ACTPRO BLOGI – Aikuisuus ja rationaalisuus eivät suojaa haavoittuvuudelta

Työelämässä täytyy olla järkevä. Ja looginen. Ja asioille löytyy aina aikuisten oikea selitys.

Sanomattakin on selvää, että (työ)elämä on sujuvampaa, jos me käyttäydymme rationaalisesti ja osaamme taitavin sanakääntein selittää asiat ja tapahtumat niin itsellemme kuin toisille. Mutta mitä jos aikuisuus ja järkevyys eivät suojaakaan pahalta mieleltä?

”Ongelman voi selittää pois, mutta kipua ei”

Omassa vastaanottotyössäni aikanaan havaitsin, että erityisesti sanallisesti taitavat ja analyyttiset ihmiset kykenivät varsi taidokkaasti selittämään oman ongelmansa. He saivat siitä hyvin helposti loogisen kokonaisuuden kattavasti perustelluilla syy- ja seuraussuhteilla. Ainoaksi ongelmaksi jäi, että asiaan liittyvä kipu ei poistunut.

Tästä ongelmasta kiinnostuneena aloin etsiä keinoja ja metodeja, joiden avulla järkeistämiseen luottavat ihmiset löytäisivät toisenlaisen lähestymiskulman omaan itseensä. Päädyin syventämään osaamistani hypnoosin kautta. Terapeuttisen työn sijaan aloin soveltamaan oppimaani valmentavaan työskentelyyn ja työelämään sopivaan 3-4 kerran valmennuskokonaisuuteen, joka ongelman jäsentämisen lisäksi pohjautuu vahvasti kokemuksellisuuteen.

Työnimenä tästä uudesta toimintatavasta käytän nimitystä ”Hypnocoaching”. Lyhyesti kuvattuna tämä valmennustapa käytännössä tarkoittaa rentoutuneessa tilassa tehtäviä mielikuva- ja suggestioharjoituksia.

Asiakkaiden vastaanotto metodille on ollut avointa ja positiivisen uteliasta. Metodin toimivuus perustuu siihen, että asiakas antaa itselleen luvan kokea ja tuntea. Luvaksi riittää kiinnostus. Jokainen määrittää itse, kuinka vahvasti hellittää tietoisen ajattelun kontrollista.

”Kehollisesti tai mielikuvina koettu oivallus on usein vahvempi kuin pelkästään sanallinen ja järkeistetty pohdinta”

Omana sekä asiakkaiden huomiona tästä metodista voin sanoa, että kehollisesti tai mielikuvina koettu oivallus on usein selkeästi vahvempi kuin pelkästään sanallinen ja järkeistetty pohdinta. Siitä jää vahvempi jälki. Erityisen ilahduttavaa tämä on omiin voimavaroihin liittyvien oivallusten kohdalla. Metodi korostaa erityisesti uskoa muutoksen mahdollisuuteen sekä omiin voimavaroihin.

”Työelämässä asioiden lähestyminen pelkästään rationaalisella ja analyyttisellä tasolla aiheuttaa sen, että helposti menetämme yhden tärkeän ymmärryksen tason”

Työelämä perustuu vahvasti rationaaliseen ajatteluun, ja se on varmastikin suurelta osin hyvä näin. Kuitenkin voisi olla hyvä muistaa, että kaiken järkevyyden taustalla olemme myös kokevia ihmisiä. Aikuisuus ja asioiden järkeistäminen eivät suojaa meitä haavoittuvuudelta.

Myöskin se, että aina lähestymme asioita ja ongelmia pelkästään rationaalisella ja analyyttisellä tasolla, aiheuttaa sen, että helposti menetämme yhden ymmärryksen tason. Tason, joka kokemuksellisuudessaan voisi olla merkittävä tekijä esimerkiksi työn merkityksellisyyden tiedostamisessa.

Olemme erilaisia siinä, kuinka vahvasti lähestymme asioita analysoimalla tai kokemalla. Kumpikin ääripää hyötyy toisen lähestymistavan hyväksymisestä ja harjoittelusta. Ehkä yksinkertaisin keino työelämässä tuoda analyyttisen ajattelun rinnalle kokemuksellisuutta on nostaa kysymyksen ”Mitä ajatuksia tämä asia herättää?” rinnalle kysymys ”Mitä mielikuvia tämä asia herättää?”.

Hanna-Maria Rask, psykologi, ACTPRO

www.actpro.fi

Tutustu myös MieliTeko Podcastiin, joka konkretisoi mielen hyvinvointia tarjoamalla näkökulmia ja harjoituksia oman itsensä kehittämiseen. Sisältöjen painopisteet ovat työikäisissä ihmisissä ja työelämässä.

ACTPRO blogi

ACTPRO blogi – Suorittava työyhteisö kadottaa työn merkityksellisyyden

Suorittava työyhteisö kadottaa työn merkityksellisyyden

Suorittaminen on selviytymiskeino. Sen tarkoituksena on lisätä hallinnan tunnetta. Suorittamisen tarve voi olla lapsuudessa opittu malli tai sen tarkoituksena on saada hyväksyntää – joko omaa tai muiden. Suorittajaksi voidaan myös ajautua vähän huomaamattakin tilanteen mukana.

Kun tekemistä on aivan liian paljon ja vaatimustaso korkealla, hallitaan tilannetta suorittamalla. Mielekäskin työ alkaa helposti tuntua puuduttavalta, kun tehtäviin ei ole aikaa keskittyä ja hoitaa niitä kunnolla. Asioita vain hoidetaan pois olematta henkisesti läsnä ja sulkemalla omat tuntemukset tietoisesta mielestä. Selviytymisestä tulee työn tavoite ja palkinto.

Hyvinvoinnin näkökulmasta suorittajan haasteena on se, että keho ja mieli ovat koko ajan hälytystilassa. Suorittajaa uhkaa uupuminen.

Kun päivästä selviytymisestä tulee tärkeämpää kuin päämäärä, on merkityksellisyys vaihtunut suorittamiseen.

Suorittamisesta puhutaan usein yksilötason ongelmana, mutta myös työyhteisö voi ajautua suorittajaksi tai ainakin tukea suorittamisen kulttuuria. Esimerkiksi innokas tekemisen meininki voi muuttua suorittamiseksi, jos pöydällä on paljon tehtäviä ja asioiden priorisointi on epäselvää. Voitontahto voi yllättäen kääntyä vahvuudesta heikkoudeksi, jos se ei mahdollista vauhdin hetkellistä hidastamista. Itseohjautuvuus voi johtaa liialliseen tai vääränlaiseen tekemiseen, jos siihen liittyvät taidot eivät ole ominaisia ja niitä ei ole opeteltu.

”Kun työstä katoaa ilo ja päivästä selviytymisestä tulee tärkeämpää kuin päämäärä, on työn merkityksellisyys vaihtunut suorittamiseen.”

Suorittava työyhteisö ei pysähdy miettimään, mikä työstä ja yhdessä tekemisestä tekee merkityksellistä. Työtä ohjaa enemmän määrä kuin laatu. Suorittava työyhteisö ei tunnista, että arjen toimintatavat ohjaavat kohti oravanpyörää ja poispäin luovuutta sekä uusiutumista tukevasta ilmapiiristä. Nopeudesta tulee itseisarvo ja ajan mittaan se muuttuu hätäisyydeksi. On niin kiire. Tää on saatava nyt nopeesti.

Suorittava työyhteisö sulkee korvansa ja silmänsä väsymisen merkeille. Niitä ei tunnisteta tai niihin ei reagoida. Suorittava työyhteisö ei anna arvoa inhimillisille tarpeille kuten yhteenkuuluvuuden tunteelle ja käytä aikaa tämän vaalimiseen. Suorittava työyhteisö ei kehity – se tekee rutiininomaista työtä.

”Johtamisen ja esimiestyön tämän päivän haasteita on vaalia työyhteisössä levollisuuden ja hallinnan tunnetta tukemassa tuloksellisuutta.”

Suorittamiseen on helppo ajautua niin yksilönä kuin yhteisönä. Tiettyyn hetkeen tarkoitettu selviytymiskeino jääkin pysyväksi tavaksi toimia. Johtamisen ja esimiestyön tämän päivän haasteita onkin vaalia levollisuuden ja hallinnan tunnetta työyhteisössä tukemassa tuloksellisuutta.

Työyhteisö tarvitsee kiireestä huolimatta ja juuri sen takia hetkiä, jolloin aika ajoin yhdessä kirkastetaan päämäärää ja annetaan tekemiselle merkityksellisyys yhä uudestaan. Yhtä lailla on tärkeää yhdessä ja erikseen tehdä siivoustyötä eli tarkistaa, mikä tekeminen on tärkeintä ja mikä siivotaan pois tai jätetään vähemmälle. Myös ajan käyttäminen ajatusten ja tunteiden tuulettamiseen on tärkeää, jotta tavoitteiden sijaan toimintaa ei ala pinnan alla ohjata muut tekijät. Työn tuloksellisuus sekä levollisuuden ja hallinnan tunne luodaan asettamalla rajat. Jokaisen omien rajojen asettamista tukee se, että myös yhteisö piirtää selkeät rajat. Rajat eivät kahlitse vaan ne vapauttavat tekemään oikeita asioita, ja sitä kautta tukevat tunnetta työn merkityksellisyydestä