Mitä jos aina ei ole luova ja uusiutuva? – ACTPRO blogi

Uusiutuminen on keskeinen teema tämän päivän työelämässä. Uusiutumisen ja innovaatioiden taustalla on aina luovuus. Luovuutta ja myöskin kriittistä ajattelua pidetään jo nykyisen ja erityisesti tulevan työelämän tärkeinä taitoina. Monen yrityksen viesti niin sisälle kuin ulospäin on olla uusiutuva ja ketterä. Se on monesti helpommin sanottu kuin tehty.

”Luovuus ja uusiutuminen työelämässä ei ole yksilösuoritus”

Uusiutuminen on varmastikin yritysten elinehto. Me emme kuitenkaan kaikki ole yksilöinä lähtökohtaisesti erityisen luovia tai innokkaita ja kyvykkäitä itsenäisesti uusiutumaan. Toisilla ihmisillä on luontaisesti vahvempi kyky erittelevään ajatteluun ja asioiden sekä tiedon uudenlaiseen yhdistämiseen. Toiset puolestaan loistavat taidolla konkretisoida ideoita tai toteuttaa asioita. Myös eri tehtävissä ja toimialoilla on erilaisia mahdollisuuksia olla luova ja uusiutuva. Kysymys kuuluukin, että miten uusiutumista voisi johtaa, jotta jokaisella olisi mahdollisuus täyttää odotukset ja kokea itsekin uusiutuminen voimavaraksi eikä taakaksi?

Lähtökohta uusiutumisen johtamiselle voisi olla se, että työelämässä tuottava luovuus on useimmiten ryhmän aikaansaamaa – hyvin harvoin se on yksilösuoritus. Luovat ideat voivat hyvinkin syntyä yksilöistä, mutta niiden konkretisointi ja varsinainen toteuttaminen innovaatioiksi on useimmiten ryhmätyötä.

”Uusiutumisen johtaminen edellyttää pintaraapaisua syvempää tietoa luovuudesta”

Lyhyesti ja karkeasti kuvattuna työelämässä tyypillinen kehittämiseen tähtäävä luova prosessi lähtee useimmiten käyntiin ongelman tunnistamisesta ja kiteyttämisestä. Tätä seuraa erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen ideointi edeten lopulliseen ehdotukseen. Tästä seuraava askel on ehdotuksen konkretisointi ja toteuttaminen varsinaiseksi tuotokseksi.
Jokaisessa prosessin vaiheessa tarvitaan erilaista osaamista, luovuutta sekä metodeja. Samoin jokainen prosessin vaihe on tutkitusti erilainen siitä, onko tuloksellista työskennellä ryhmässä vai yksilönä. Näin ollen voitaisiin ajatella, että uudistuminen on ryhmän tuottama prosessi, jossa jokaisella on mahdollisuus oikein johdettuna löytää mielekäs paikkansa. Jokaisen ei tarvitse olla yksilönä luova – me voimme olla sitä yhdessä.

”Mitä jos aina ei ole luova ja uusiutuva?”

Luovuuden johtaminen vaatii muutakin kuin perinteisten ideointimetodien tuntemuksen. Tuottavan innovatiivisuuden saavuttamiseksi ei pelkästään riitä, että välillä keskustellaan eri väriset hatut päässä tai perjantai iltapäivän iloksi järjestetään aivoriihi toimiston ulkopuolella. Uusiutumisen johtaminen edellyttää pintaraapaisua syvempää ja tutkimukseen perustuvaa ymmärrystä luovuudesta ja innovatiivisuudesta.

”Luovuus ja uusiutuminen työelämässä on vahvasti johdettua”

Sana luovuus herättää herkästi sen mielikuvan, että vailla rajoja ja suuntaa heittäydymme luomaan jotain täysin uutta. Taiteessa varmasti juurikin näin ja työelämässäkin ehkä jossain määrin. Työelämän luovuudessa kuitenkin meistä suurimman osan kohdalla kyse on arjen uudistumisesta eli työn asteittaisesta kehittämisestä maailmaa mullistavien keksintöjen sijaan.
Luovuus arjen työn uudistumiselle vapautetaan asettamalla sille rajat. Luovuuden rajat löytyvät selkeistä tavoitteista, strategiasta ja arvoista. Kun näiden lisäksi jokaisella on mahdollisuus osallistua uudistamiseen omilla vahvuuksillaan, voisi ajatella, että luovuudesta syntyy kestävällä tavalla tuottavaa uudistumista. Ja siinä samassa kehitämme kenties yhteisönä taitoamme olla luovia ja ajatella kriittisesti.

Hanna-Maria Rask, psykologi, ACTPRO

www.actpro.fi