Aitous uusiutumisen voimavarana – ACTPRO blogi

Tämän päivän työelämässä meillä on vahva tarve olla luovia ja uusiutuvia. Yksilövalmennuksissa saamieni kokemusten pohjalta aloin pohtia, kuinka aitous voitaisiin mahdollistaa uusiutumisen perustaksi työelämässä.

”Aitous on avain siihen, että ratkaiseva oivallus syntyy”

Valmentavan psykologin työssäni yksi hetki on ylitse muiden. Se ei ole suinkaan se hetki, jolloin ihminen oivaltaa jotain uutta itsestään tai ongelmastaan. Se on hetki juuri ennen tuota oivallusta.

Tuossa hetkessä ihminen oikeasti ja aidosti pysähtyy. Hän hiljentyy olemaan läsnä itsessään ja tilanteessa. Se hetki riisuu kaiken turhan pois. Ei ole titteleitä, ei rooleja, ei opeteltuja maneereja, ei mitään ulkoista kuorrutusta. Ihminen on melko paljas, ja aito.

Uskoisin, että juurikin tuo aitous on avain siihen, että se ratkaiseva oivallus syntyy. Aitous ennen kaikkea itseään kohtaan. Kun ihminen sallii itsellensä tämän hiljentymisen ja itsensä kohtaamisen sellaisena kuin on, en ole kertaakaan todistanut tilannetta, jossa oivallus jäisi syntymättä.

”Työelämän roolit eivät sulje pois aitoutta”

(Työ)elämässä meillä on erilaisia rooleja ja niillä on tärkeä tehtävä rajata sekä suojata. Rooli ei mielestäni tarkoita, etteikö ihminen voisi olla aito. Voin hyvinkin olla aito minä keskittyen tekemiseen roolini asettamissa rajoissa.

Aitous katoaa, jos rooli on päälle liimattu – en ole hyväksynyt tai sisäistänyt rooliani. Tai en viihdy roolissani. Silloin en useinkaan ole yhteydessä omaan itseeni vaan toimin ulkokohtaisten määritelmien mukaisesti. Nämä määritelmät harvoin avaavat ovea kovin syvälliseen uusiutumiseen ja luovuuteen.

Itseltään voi halutessaan kysyä, minkälainen rooli minulla on työelämässä? Olenko kotonani tuossa roolissa ja mikä osa siitä on ominta itseäni? Löydänkö tuossa roolissa yhteyden itseeni ja sitä kautta omaan luovuuteeni?

”Turvallisuuden tunne antaa mahdollisuuden paljastaa itsensä ja ilmaista itseään”

Kun ihminen yksilövalmennuksessa hiljentyy ja on itselleen paljaana, on taustalla se, että hän kokee olonsa turvalliseksi. Hän tapailee varovasti sanoja, joilla kuvaisi oivalluksen. Usein varovasti siksi, että ei ole varma, voiko asian kuvata juuri niillä tavallisilla sanoilla, jotka tulevat hänen mieleensä. Se mitä sieltä lopuksi muodostuu lauseeksi, on pienuudessaan ja arkisuudessaan suurta ja kaunista. Arkista se on siksi, koska se tuntuu omalta ja kaunista se on siksi, koska se on aitoa.

Turvallisuus antaa mahdollisuuden paljastaa itsensä ja ilmaista itseään niillä sanoilla sekä käsitteillä, jotka ovat itselle aitoja ja tuttuja. Työelämässä kulttuuri on se, joka luo pohjan aitoudelle tarjoamalla turvallisuuden tunteen. Uskaltaako jokainen paljastaa, mitä aidosti omassa roolissaan kehittäisi? Uskaltaako jokainen käyttää sitä kieltä, joka on itselle tuttua ja jonka kautta on helpointa ilmaista itseään?

Turvallisuutta ei luo pelkästään se, että minulle ei naureta, minua ei sivuuteta tai minua ei rankaista jonkin asian esille tuomisesta. Turvallisuuden tunteen luo myös se, että minua halutaan ymmärtää sillä kielellä, jota käytän ja sillä ilmaisutavalla, joka on itselleni luonteva. Uudistuvassa ja luovuutta arvostavassa organisaatiossa ei voi olla olemassa ”johdon kieltä”, joka on ainoa tapa kommunikoida kehittämisestä. Ensisijaista on vahva halu ymmärtää toista ja rakentaa yhdessä niin ajattelun kuin kommunikaation tapa, joka palvelee kaikkia henkilöstöryhmiä. Aitous uusiutumisen voimavarana ei saa musertua jargonin ja byrokratian alle.

Hanna-Maria Rask, psykologi, ACTPRO

www.actpro.fi