ACTPRO VALMENNUSLUENNOT JA KOULUTUKSET

Valitse sopiva aihe valmiiksi suunnitelluista kokonaisuuksista tai pyydä räätälöity ehdotus teille sopivasta aiheesta. Kaikki valmennuksemme sisältävät konkreettisia työkaluja ja esimerkkejä tarkasteltavan aiheen omakohtaistamiseksi arjen tekemiseksi.

Tarkastele sisältöjä + -merkin kautta kunkin luennon kohdalta.

Valmennuksien kesto ja toteutustapa riippuu kulloisenkin ryhmän tarpeista sekä valmennuksen tavoitteista.

Kaikki valmennukset voidaan toteuttaa etävalmennuksina tai sopimuksen mukaan lähivalmennuksina yrityksen omissa tiloissa valtakunnallisesti.

Katso myös muut (etä)työtä ja kuormitustilannetta tukevat valmennukset esihenkilöille ja henkilöstölle tästä.

HENKILÖSTÖVALMENNUKSIA JA KOULUTUKSIA
  • Itsereflektio – Voimavarojen ja voimavarkaiden tunnistaminen
  • Oman hyvinvoinnin kartoittaminen
  • Oman kuormituksen tunnistaminen
  • Oman sosiaalisuuden arviointi
  • Oma tarina – tiimin tarina
  • Omat vahvuudet – minä ja työyhteisö

Valmennuksessa opetellaan konkreettinen malli itsensä johtamiseen. ActPRO mallin mukainen itsensä johtaminen rakentuu tavoitteen asettamisesta, käyttäytymisen ohjaamisesta ja voimavarojen aktivoimisesta. Näitä tekijöitä tarkastellaan ohjattujen harjoitusten kautta.

  • Miten asetetaan motivoiva tavoite?
  • Seisonko itse tavoitteiden ja unelmien tiellä?
  • Mikä saa käyttäytymään tavoitteen vastaisesti?

Itsetuntemus on avain toimivaan vuorovaikutukseen ja oman käyttäytymisen hallintaan.

Johdanto tekijöihin, jotka vaikuttavat omaan tapaan olla vuorovaikutuksessa.

Konkreettiset esimerkit antavat työvälineitä huomioida ihmisten erilaisuus vuorovaikutuksessa.

Valmennus avaa myös näkökulmia ihmisten sopeutumisesta uusiin tilanteisiin ja persoonallisuuden

vaikutuksesta stressin kokemiseen.

  • Oman temperamentin tiedostaminen
  • Miten puhutaan tunteista?
  • Tiimin tapojen tarkastelu
  • Arjen työyhteisötaidot

Maailma on täynnä erilaisia ajanhallintaan liittyviä ohjeita ja työkaluja. Ja silti niin moni tuskailee ajankäytön haasteiden kanssa. Aikaa ei voi hallita – sitä on aina se sama määrä kaikille. Ohjeet ja työkalut ajanhallintaan eivät usein yksistään auta, jos ne eivät samalla tunnista niitä syitä, miksi aika ei tunnu riittävän.
Ajan sijaan omaa toimintaa voi ohjata ja hallita. Omaa toimintaa hallitaan syventämällä itsetuntemusta ja tunnistamalla niitä tekijöitä, jotka usein jopa tiedostamatta ohjaavat toimintaa ei tarkoituksenmukaiseen suuntaan.
Ajanhallinnasta mielen ja toiminnan hallintaan valmennuksen pohdintaharjoitukset auttavat kartoittamaan ja sanoittamaan niitä juurisyitä, jotka ajankäytön näkökulmasta haastavat kestävää itsensä johtamista tavoitteisiin. Valmennusta voi hyödyntää oman henkilökohtaisen tilanteen kartoituksessa ja asian puheeksi ottamisessa sekä itselle sopivan tukipalvelun tai kehittämistoimenpiteen valinnassa. Aikaa ei myöskään hallita yksin – valmennus voi toimia haluttaessa myös vaikkapa keskustelun pohjana myös tiimin yhteiselle kestävän työn kehittämiselle.

Valmennus sisältää pdf-muotoisen työkirjan, joka jää osallistujien käyttöön. Suosituskesto 45-60 min.

”Mene itseesi” on helpommin sanottu kuin tehty. Ja silti se on asia, jota meidän olisi hyvä tehdä entistä tietoisemmin. Nykyinen työelämä, jossa usein teemme työtä yhdessä erillään, edellyttää vahvoja taitoja johtaa itseään. Itsensä johtamisen lisäksi tärkeää on osata sanoittaa itseään sekä kommunikoida tarpeitaan ja toiveitaan toisille. Näiden taitojen yksi perusta on itsereflektointi – kyky tarkastella kokemuksiaan ja toimintaansa.
Itsereflektoinnin lähtökohdat –valmennuksessa avataan reflektoinnin käsitettä. Lisäksi tutustutaan ja saadaan työkalu, jonka avulla voi ohjata itseään sellaiseen vireystilaan, että aito reflektointi on mahdollista ja mielekästä.

  • Mitä tarkoittaa itsereflektointi?
  • Osaako jokainen reflektoida?
  • Miksi pitäisi reflektoida?
  • Miten hyödyntää Vireystilan arviointi –työkalua (pdf-harjoitus) itsereflektoinnissa?

Suosituskesto 45 min

Piste – on alku uudelle. Tuon pisteen tarvitsemme erityisesti silloin, kun takana on poikkeuksellisia kokemuksia tai muutoksia. Pisteen laittaminen antaa mahdollisuuden päästää irti tarpeettomasta ja osoittaa jonkin uuden alkaneen.
Tarinallisuus on menetelmä, jolla tapahtumia jäsennetään kokonaisuudeksi. Se auttaa liittämään kokemuksia ja tunteita tapahtumiin luoden selkeyttä menneeseen. Selkeä tarina on myös tapa rakentaa ja välittää tietoa niin itselleen kuin muille. Tuota tietoa tarvitsemme, kun hyödynnämme menneitä tapahtumia työn ja työelämän kehittäjinä.
Valmennuksessa omaa tarinaa menneistä tapahtumista autetaan pohtimaan kartoituksen avulla. Ohjatut harjoitukset auttavat mm. luomaan näkökulmia omille kokemuksille ja tiedostamaan niin voimavarat kuin kuormitustekijät. Uusiutumisen pohjaksi oma tarina antaa mahdollisuuden tiedostaa, mitä asioita on käsittelemättä, minkä voi jättää taakseen ja mikä viedään uutena osaamisena seuraavaan tarinaan.

Suosituskesto 60 min. Osallistujat saavat lisäksi pdf-muotoisen työkirjan oman tarinan luomisen tueksi. 

Lisäoptio: Valmennukseen voidaan liittää haluttaessa ennakkotehtäviä/niiden koostamista.

Tarinallisuuden konseptia voidaan myös hyödyntää organisaation muutoksen tukena. Tällöin keskiössä on oman tarinan, niin yksilön kuin tiimin tarinan liittäminen yhteisön uuteen tarinaan.

Kysy lisää konseptista ja sen eri käyttömahdollisuuksista!

Työelämässä voimme kohdata tilanteita, joissa meidän on viestittävä toiselle asioita, jotka herättävät vastaanottajassa voimakkaita negatiivisia tunteita. Näissä tilanteissa on tärkeää osata viestiä siten, että toinen ymmärtää sanoman sekä kokee tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi. Yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että viestin antaja säilyttää mielen tasapainon ja oman ammatillisen perustuksensa.

ActPRO Valmentava reflektointi – haastavien vuorovaikutustilanteiden käsittely – konsepti tuo näkökulmia ja tarjoaa työkalun negatiivisesti tunnelatautuneiden tilanteiden tarkasteluun. Konseptin tavoitteena on antaa valmiuksia arjen haastaviin tilanteisiin. Isomassa mittakaavassa se tukee valmentavaa työkulttuuria reflektointitaitojen kehittymisellä yksilö- ja yhteisötasolla. 

Kysy lisää konseptin eri hyödyntämismahdollisuuksista!

  • Sujuvan työpäivän rakenne – Erilaisten työtehtävien viisas jaksottaminen ja työtapojen kehittäminen
  • (Etä)työn ergonomia, tauottaminen ja energianhallinta
  • Ennakointi – määrätietoinen tekeminen – reflektointi
  • Yhteistyö ja sosiaalisuus
  • Tulos, tavoite ja tekeminen –malli (ACTPRO 3T-malli)
  • Rajat, jotka vapauttavat osaamisen ja energian oikeaan käyttöön
  • Miten varmistan merkityksellisyyden ja tuloksellisuuden
  • Miten arvioin omaa suoritusta oppien ja motivoituen
  • Miten poistan esteitä onnistumiselta – priorisoinnin arjen haasteet

Osaamista ja tietoa stressinsäätelyn tueksi.

  • Miksi koemme stressiä?
  • Mitä ovat stressinsäätelytaidot?
  • Mistä tunnistaa uupumuksen?

Sosiaalinen hyvinvointi on keskeinen tekijä jokaisen henkilökohtaisessa hyvinvoinnissa ja työyhteisön toimivuudessa. Työyhteisön sosiaalinen hyvinvointi pitää sisällään erilaiset tarpeet yhteydelle toisiin ihmisiin sekä taidot luoda ja ylläpitää tuota yhteyttä. Tilanteissa, joissa meille tuttu tapa tehdä työtä muuttuu, joutuvat niin tarpeiden täyttyminen kuin sosiaaliset taidot koetukselle. Luennolla tarkastellaan näitä näkökulmia esimerkkien ja pohdintaharjoitusten kautta.

  • Mitä on sosiaalinen hyvinvointi? – Tarpeet sosiaalisuudelle ja sosiaaliset taidot
  • Turvallisuuden tunne työssä – Onko erilaisuus rikkaus myös poikkeustilanteessa?
  • Yhteishenki ilman sanatonta viestintää – Miten sanoittaa hymy?

Työelämä muuttuu alati ja vaatii meitä päivittämään taitojamme ylläpitää hyvinvointia. Tänä päivänä työ on nopeatahtista ja vaatii sopeutumista muuttuviin tilanteisiin. Aikaisempaan verrattuna työelämä ei tarjoa varsinaisia hengähdyshetkiä – niistä on jokainen vastuussa itse. Tämä asettaa yhä isompia vaatimuksia stressinsäätelytaidoille.

  • Tämän päivän työelämätaidot – voimavaroja vai uhkia?
  • Keskeiset stressin säätelyn ja palautumisen taidot
  • Mikä estää toteuttamasta taitoja, jotka todellisuudessa hallitsen?
  • Mitä on oma hyvinvointi ja miten sitä johdetaan?
  • Miten rakentaa osaaminen ja kestävä motivaatio oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen?
  • Konkreettisia harjoituksia ja malleja oman hyvinvoinnin johtamiseen

Valmennuksessa pohditaan ja kartoitetaan vireyteen vaikuttavia tekijöitä unen ja väsymyksen näkökulmasta.

  • Mitä väsymys on ja missä kulkee normaalin väsymyksen raja?
  • Onko väsymyksen taustalla muutakin kun unen häiriöt?
  • Miten itse voin vaikuttaa väsymykseen ja unettomuuteen?

Mindfulness on läsnäolo- ja tietoisuustaitojen kehittämistä. Valmennuksen aikana ja siihen liittyvien harjoitteiden avulla opetellaan hyväksyvästi havainnoimaan omia tunteita ja kehoa sekä joskus myös aistihavaintojamme ympäristöstä. Tietoisen läsnäolon hetken voi tehdä missä ja milloin vain, sillä myös havainnointi tehdään aina ilman tuomitsemista tai arvostelua.

Rentoutunut mieli on luova, ongelmanratkaisukykyinen ja oppiva. Mindfulness-harjoitteiden tuoma hyöty voidaankin kokea usein keskittymiskyvyn lisääntymisenä. Rentoutuminen voi myös auttaa kehon jännitystilojen purkautumisessa. Rentoutumisen taitoja opettelemme, koska ne ovat tehokas voimavarojen palauttaja ja taitoina auttavat niin päivän aikaista mielen rauhoittamista kuin vaikkapa mielen ja kehon rauhoittamista yöuneen. Mindfulness -taidot voivat edistää myös asioiden tarkastelemista avoimesti ja uteliaasti. Taitojen avulla voi myös oppia pysymään rauhallisena haastavissakin tilanteissa ja siten lisätä tyytyväisyyttä arkeen sekä elämään yleensäkin.

Valmennuskokonaisuus koostuu yhdestä 60 minuutin kestoisesta lähi- tai etävalmennuksesta sekä itsenäisesti kuunneltavista seitsemästä n. 6-12 minuutin pituisten ohjattujen  mindfulness –harjoitusten pankista, joita voi hyödyntää oman tarpeen mukaan taitojen opettelussa vielä kuuden kuukauden ajan valmennuksen jälkeen.

Kysy lisää eri toteutusvaihtoehdoista!

Tietoa, oivalluksia ja työkaluja motivoivan liikuntatavoitteen rakentamiseen sekä oman fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen.

  • Miksi liikun – oma tavoitteeni liikunnalle
  • Mitä ja kuinka paljon – omaan nykytilaan ja tavoitteeseen sopiva tapa liikkua
  • Tiedot ja taidot motivaation tukena

Valmennusta voidaan hyödyntää myös liikuntaa ja aktiivisuutta kartoittavana valmennuksena.

Käytännönläheisessä valmennuksessa saadaan tietoa ja opetellaan taitoja, joiden avulla voi helpottaa ja ennaltaehkäistä usein lihaskireyksistä ja/tai stressistä johtuvaa kipua niskan, hartioiden ja selän seudulla.

Asiaa tarkastellaan niin fyysisestä kuin psykologisesta näkökulmasta.

Osaamista ja tietoa oman syömisen ja syömiskäyttäytymisen tueksi.

  • Oma tavoitteeni ruokavaliolle ja syömiselle
  • Mitä on minulle hyvä ravitsemus käytännössä?
  • Vinkkejä ja ohjeita oman ravitsemuksen tueksi

Valmennusta voidaan hyödyntää myös syömistä ja syömiskäyttäytymistä kartoittavana valmennuksena.

Tämä valmennus ohjaa tunnistamaan haitallisten tapojen ja toimintamallien sekä haastavien tunteiden vaikutusta syömistottumuksiin. Valmennuksessa pureudutaan aktiiviseen tunnetyöskentelyyn, tavoitteiden mukaisten valintojen toteuttamiseen sekä joustavaan mielentyöskentelyyn.

  • Haitallisten tapojen ja toimintamallien tunnistaminen
  • Tunnetyöskentely: tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen
  • Haastavien tunteiden kohtaaminen ja käsittely sekä uusien tapojen ja toimintamallien omaksuminen
  • Eroon haitallisista säännöistä, kielloista ja rajoituksista
  • Tavoitteiden mukaisten valintojen tekeminen
  • Itsemyötätunto edesauttaa onnistumistasi
  • Uusien tapojen ja toimintamallien toteuttaminen

Jännitystä aiheuttavia tilanteita voivat olla niin esiintymiset kuin mitkä tahansa tilanteet, joihin liittyy toisia ihmisiä. Jännittämiseen liittyy usein häpeän tunne ja tarve peitellä ongelmaa, joka tekee avun hakemisen osaltaan haastavaksi. Jännittäminen piiloutuu ongelmana usein esimerkiksi alisuoriutumisen, kuormittumisen, masennuksen ja niin sanotun hankalan käytöksen taakse. Valmennuksessa tarkastellaan pohdintojen ja harjoitusten kautta, mitä jännittäminen on ja mitä sille voi konkreettisesti tehdä. Jännittäminen ei ole heikkoutta. Se on enemmänkin kehon ja mielen herkkyyttä vireytyä sekä valmistautua suoritukseen. Kuitenkin monen kohdalla jännittämisestä tulee ongelma, joka vaikuttaa elämänlaatuun niin vapaa-ajalla kuin työssä.

Valmennukseen voit osallistua, jos itse koet jännittämisen ongelmaksi tai haluat ymmärtää enemmän yhtä merkittävää työelämän kuormitustekijää.

Jokainen meistä työelämässä keskustelee päivittäin. Useimmille se on itsestään selvä tapa toimia, johon ei tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Kuitenkin kyseessä on merkittävä tekijä mielekkään ja tuloksellisen työn näkökulmasta. Hyvä keskustelu on taitolaji, jota kannattaa opetella. Hyvän keskustelun lähtökohdat ovat erityisesti vahvassa itsetuntemuksessa ja halussa olla yhteydessä toisiin. Tämän ja kaiken muun tarvittavan voi oppia.

  • Keskustelu – sanotaan molemmat, mitä mieltä ollaan – Miten määritellään hyvä keskustelu?
  • Persoonallisuus – miten tää voi aina olla niin vaikeeta ton kanssa? – Vastuu omasta käytöksestä
  • Valmistautuminen – asenteet, uskomukset, tunteet – Mitä toin mukanani keskusteluun?
  • Kuunteleminen – riittääkö se, että olen hiljaa? – Kuuntelemisen taito
  • Puhuminen – ymmärsikö tuo, että pyysin jotain?- Viestin sanoittaminen

Firstbeat mittauksen ja valmennuksen avulla autamme tunnistamaan keskeisiä kuormitustekijöitä ja pohdimme, miten eri asiat vaikuttavat palautumiseen.

Autamme konkretisoimaan oman kuormituksen ja palautumisen nykytilan pohjalta tavoitteita, sekä jo hieman pohtimaan miksi joskus tavoitteiden saavuttaminen ei ole niin helppoa kuin toivoisi. Tarkoituksena on ymmärtää enemmän omaa inhimillistä ajattelua ja käyttäytymistä, sekä sitä kautta saada tukea omille tavoitteille.

Valmennus voidaan yhdistää Firstbeat Hyvinvointianalyysi- tai Firstbeat Life -palveluun.

  • Mitä on ikääntyminen?
    • Keho ja toimintakyky
    • Henkinen kasvu
    • Elämänkaari
  • Elämänkokemukset – voimavaroja vai taakkoja?
  • Sosiaaliset suhteet
      • Mitä ovat sosiaaliset taidot ja kuinka niitä kehitetään oman hyvinvoinnin ja ikääntymisen tueksi?
  • Liikunta, ravitsemus ja hyvä uni hyvinvoinnin tukena
      • Liikunnan ja aktiivisuuden merkitys hyvinvoinnille, terveydelle ja toimintakyvylle
      • Ravitsemuksen rooli osana kokonaisvaltaista hyvinvointia
      • Palauttava uni ja rentoutumisen taidot
ESIHENKILÖVALMENNUKSIA JA KOULUTUKSIA

Mitä huomioimme ihmisjohtamisen näkökulmasta, kun vähitellen siirrymme lähi- ja hybridityöhön?

  • Työn voimavarat ja oma hyvinvointi
  • Arvostuksen tunne, psykologinen turvallisuus ja identiteetti innostumisen sekä yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen taustalla.
  • Erilaisuuden johtaminen – Erilaisuuden ymmärtäminen johtamisen näkökulmasta

Suosituskesto 2-3 tuntia

  • Tulos, tavoite ja tekeminen –malli (ACTPRO 3T-malli)
  • Rajat, jotka vapauttavat osaamisen ja energian oikeaan käyttöön
  • Miten varmistan merkityksellisyyden ja tuloksellisuuden
  • Miten arvioin suoritusta kannustavasti
  • Miten poistan esteitä onnistumiselta – priorisoinnin arjen haasteet.

Suosituskesto 2-3 tuntia.

Palautteen antaminen– koulutuksessa pohdintaan palautteen merkitystä ja esimerkkien avulla sen sanoittamista siten, että keskeinen viesti tulee vastaanotetuksi.

  • Mitä palaute on – reagointia toiseen ihmiseen vai suorituksen parantamista?
  • Palautteen sanoittaminen
    • Mitä eroa on rakentavalla palautteella, kritiikillä ja negatiivisella palautteella?
    • Suggestiopuhe palautteessa – miten palaute lannistaa tai kannustaa?
    • Miten palaute keskitetään asioihin, joihin henkilö voi vaikuttaa?
    • Palautteen antamisen sudenkuopat ja niiden välttäminen

Muutosta tapahtuu niin työelämässä kuin yksityiselämässä lähes kokoajan. Joskus muutos lähtee omasta tarpeesta, mutta usein joutuu myös motivoitumaan muutokseen, joka ei perustu omaan toiveeseen. Taidot elää muutoksessa sekä sopeutua uusiin tilanteisiin ovat tämän päivän työelämätaitoja yhtälailla kuin elämänhallintataitoja.

Valmennuksessa pohditaan esimerkkien ja keskustelun kautta, mikä muutoksesta tekee usein niin hankalaa. Pohdimme myös, kuinka muutosta voi sanoittaa, jotta se parhaalla mahdollisella tavalla tukisi mielenprosesseja ja auttaisi orientoitumaan uuteen.

Pitkään jatkuneessa kuormittavassa työtilanteessa niin aivoergonomia kuin tunteiden säätely ja käyttäytymisen hallinta joutuvat koetukselle. Uuden innovointi peittyy helposti vanhojen toimintatapojen alle ja työstä saattaa tulla suorittavaa uuden oppimisen sijaan. Ohjaavan ja tukevan esihenkilötyöskentelyn merkitys nousee kuormitustilanteissa. Motivaation ylläpitämisessä, tekemisen tuloksellisuudessa ja yhteistyön sujuvuudessa esihenkilöllä on merkittävä rooli. Käsittelemme esihenkilön roolia kuormitustilanteiden johtamisessa mm. seuraavista näkökulmista:

  • Stressin vaikutus kognitiiviseen kapasiteettiin
  • Motivaatio stressitilanteissa – viestinnän ja suggestioiden merkitys
  • Suorituksen ohjaaminen
  • Tunteiden johtaminen