Pitäisikö meidän suorituksen lisäksi johtaa myös ajattelua?

Suorituksen johtaminen on jokaisen esimiehen agendalla. Tulokset saavutetaan oikeanlaisilla tavoitteilla ja tavoitteet puolestaan laadultaan sekä määrältään riittävällä tekemisellä.

Suoritusta tarkastellaan usein sen lopputuleman eli tuloksen kautta. Aina emme muista kiinnittää huomiota siihen tapaan tehdä työtä, jolla tulos saavutettiin. Ja kuitenkin – pitkällä tähtäimellä mielekkään ja tuloksellisen työn näkökulmasta keskeistä on juuri se, toteutetaanko asiat kuormittavalla vai kestävällä tavalla.

Voisiko ajattelun johtaminen olla yksi tämän päivän työn kuormitusta säätelevä taito?

Arjessa ja erityisesti kiireessä teemme paljon asioita, jotka siinä hetkessä vaikuttavat varsin järkeviltä ja kiistattomilta. Tekemistä ohjaa tietynlaiset ajattelumallit, joista alla muutama esimerkki:

  • Nopeus – tee mieluummin itse, kun selität toiselle.
  • Ajanhallinta – älä suunnittele tai dokumentoi asioita – siihen menee aikaa.
  • Ristiriidat – lakaise maton alle, jotta tilanne ei juuri nyt räjähdä.
  • Käytösongelmat – kaikki ovat vain vähän kireitä ja ylilyöntejä nyt tapahtuu – ei niille mitään voi.
  • Viestintä – laita kaikille kaikki varmuudeksi. Jokainen osaa itse sieltä kaivaa olennaisen.
  • Kokousagenda – käy asiat läpi kokouksessa – ei kukaan nyt ehdi kuitenkaan valmistautua.
  • Kuppikunnat – hoida asiat sen mukaan, kenen kanssa ne sujuvat, ei vastuiden mukaan.
  • Kysyminen – älä häiritse, kun kaikilla muillakin on niin kiire.
  • Teknologia – ei nyt ole aikaa perehtyä vempaimiin. Vanhaan malliin menee sujuvammin.

Tarkemmin katsottuna – ja ajateltuna – nämä ajattelumallit vievät meitä kauaksi mielekkäästä ja tuloksellisesta työstä. Tällä ajattelulla kuormitamme itseämme ja muita.

Ajattelun johtaminen voisi olla tiimin yhteistä paradoksien etsimistä

Ihan yksinkertaisesti ajattelun johtaminen voisi tarkoittaa sitä, että ohjaamme yksilöitä ja tiimejä ennen kaikkea pysähtymään ja pohtimaan sitä, MITEN he ovat työtään tekemässä. Keskeinen kysymys kuuluu, että minkälainen ajattelumalli taustalla ohjaa tekemistä.

Ajattelumallit rakentuvat mm. meidän havainnoista, tiedoista, kokemuksista ja sisäisistä malleista. Niiden näkyväksi tekeminen voi auttaa myös kehittämään työkulttuuria. Joskus ajattelumallien juuret löytyvät aidoista epäkohdista, kun taas toisinaan taustalla on vuosienkin vanhoja uskomuksia, joita on myös syytä oikaista.

Vastuu työtä ohjaavasta ajattelusta ei ole yksin esimiehellä. Tänä itseohjautuvuuden aikakautena oman suorituksen ja ajattelun johtaminen on myös jokaisen omalla sekä tiimin yhteisellä agendalla. Mitä mieltä olisit ideasta, että joka viikko tehdään tiimin kanssa näkyväksi ja pohdittavaksi yksi harhaan johtava ajattelumalli? Yllä olevaa listaa voit käyttää esimerkkeinä. Parhaiten tämä työ toimii, jos tuosta tunnistetusta ajattelumallista rakennetaan uusi positiivinen versio työn tekemistä ohjaamaan. Vaikkapa näin:

  • Kysyminen – älä häiritse, kun kaikilla muillakin on niin kiire. > Esitä selkeä kysymys, jotta työn tekeminen ei hidastu tai vaikeudu sinulle ja niille, jotka odottavat työpanostasi.